”How dare you!”

Ilmastonmuutos-keskustelussa olen saanut näppylöitä kahdesta asiasta: Greta Thunbergin nimittelystä tyttöseksi ja aikuisten miesten nimittämisestä setämiehiksi. Molemmat arvonimet ovat tässä yhteydessä täysin tarpeettomia.

Mutta nyt olen saanut lisää näppylöitä, suorastaan paiseita. Olen nimittäin käynyt vakoilemassa, mitä joissakin hurskaissa piireissä asiasta puhutaan. Se ei tietenkään ole yllätys, että jotkut pitävät ajatusta ilmastonmuutoksesta lopun aikojen suurena petoksena, mutta Greta Thunbergiin kohdistuvat tuomiot ja niiden varmuus yllättivät. Osa keskustelijoista nimittäin tietää kertoa, että Greta on kehitysvammainen, hänet on aivopesty ja että hänessä on riivaajahenki, siis demoni. Gretalle toivotaan paikkaa mielisairaalasta ja hänen vapautumistaan pahuuden vallasta.

No, oma vikanihan tuo oli, kun menin näitä juttuja lueskelemaan. Mutta tavallaan olen tyytyväinen, että menin. Näiden Greta-tuomioiden näkeminen sai muistamaan Jeesuksen opetuksen, että jokainen meistä tuomitaan sanoistamme. Minunkin pitäisi pidättäytyä näiden tuomitsijoiden tuomitsemisesta. Gretan tavoin voisin ehkä tyytyä vain sanomaan: How dare you! Se on löymättömän hyvä kysymys.

Sanat kannattaa valita tarkkaan. Aina. Varmojen diagnoosien lausumisesta lähimmäisestä, tuntemattomista puhumattakaan, kannattaa pidättäytyä. Setämieheksi nimittelyn voi ehkä antaa anteeksi, mutta ”sinä hullu” — edes kaanaankielellä kuorrutettuna — on vähän vaikeampi pala.

kuva: Pierre Kroll

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s