Yksin kotona yksi.

IMG_0021 2.jpeg

Satu on työmatkalla ja minä kotona. Tuntuu oudolta. Itse asiassa tuntuu vähän samalta kuin jos olisin juuri nyt itse työmatkalla ja kököttäisin hotellihuoneessa. Ei ole mitään tekemistä eikä ketään, kenen kanssa jutella. Siispä teen jotakin, mitä en ole vähään aikaan tehnyt: kirjoitan kuulumisiani.

Sekalainen asia #1.

Minun piti juosta viime viikonloppuna puolimaraton, mutta en juossut. Ajattelin että en kerro tästä koskaan kenellekään, sen verran nolotti. Mutta ehkä oloani helpottaa kun tunnustan: mukavuudenhalu iski, jäin kotiin. Toki keksin muutaman tekosyyn jäädä kotiin, kuten se, että ilmankosteus oli liki 90 % ja lämpöä 28 astetta. Ajattelin myös, että ei ole mitään järkeä juosta näin hienossa kaupungissa pimeällä (klo 02 yöllä). Sitä paitsi kantapääni oli kipeä, ja kaikkitietävä Google varoitteli marssimurtumalla. Juoksen sitten kesällä mökillä illan viileydessä ja lintujen laulaessa.

Sekalainen asia #2.

Otin työsähköpostit pois kännykästäni. Suosittelen kaikille! Mitä järkeä on olla työsähköpostin tavoitettavana iltaisin, viikonloppuisin ja vapaapäivinä? Ei mitään. Sähköposti kännykässä on itse asiassa aivan turha juttu. Edes läppärissä ei kannattaisi pitää sähköpostiohjelmaa koko ajan päällä, sillä jokainen sähköposti-plimpsautus keskeyttää työnteon. Sitä paitsi: viisaat ja kokeneet sanovat, että työpäivää ei pitäisi koskaan aloittaa lukemalla sähköpostit. Jos niin teet, annat toisten päättää, millainen päivästäsi tulee, ja se mitä alun perin suunnittelit, jää todennäköisesti tekemättä. 

Sekalainen asia #3.

Siirsin itseni kielikoulussa pykälää verran helpommalle tasolle. Tosin en nykyään ehdi käydä koulussa kuin ehkä kerran viikossa tunnin verran.  Syy oman itseni ”daungreidaukseen” on vähän erikoinen. Lähes kaikki muut ryhmässämme olivat asuneet Thaimaassa jo vuosia, ja heidän kuuluisi taitojensa puolesta olla paljon vaativammalla tasolla kuin minä. No miksi he sitten eivät ole suostuneet siirtymään eteenpäin? Yksi tyyppi sanoi, että se ei kehtaa olla samassa ryhmässä kuin sen vaimo, ja opiskelee siksi mieluummin helpommalla tasolla.

Sekalainen asia #4.

Isänpäivänä 2018 pidin ensimmäisen saarnani Thaimaassa. Se meni ihan kohtuumukavasti. Seurakuntalaisia oli paikalla kaksitoista, ja heillä kaikilla oli vakavat ilmeet. Luulen, että saarnaaminen ei kuitenkaan ole minun juttuni. Ennemmin kirjoitan tai valokuvaan tai näppäilen vaikka kitaraa. Kitarasta puheen ollen, kello on jo paljon, joten taidanpa mennä soittamaan itselleni iltalaulun.

Kuningaskunnassa on kaikki hyvin!

Until next time.
Ilkka

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s