Reippaat koululaiset

Suoritimme kielikoulun ensimmäisen kurssin kunnialla loppuun, ja halusin juhlistaa sitä stailaamalla meidät koululaisiksi paikalliseen tyyliin. Varasin Ileä varten esille valkoisen kauluspaidan, polvipituiset tummansiniset shortsit, valkoiset nilkkasukat ja repun. Hän ei kuitenkaan suostunut pukemaan niitä päällensä, vaan alkoi äänekkäästi valittaa. Miehelle ei pidä ikinä ehdottaa mitään yllättävää, kun se on nälkäinen.

Pääsin siis stailaamaan vain itseni. Eri kouluissa on täällä erilaiset koulupuvut, mutta eniten näillä kulmilla näkyy tyttöjä, joilla on polven alle ulottuva tummansininen, leveähelmainen hame. Siihen yhdistetään valkoiset nilkkasukat, mustat remmikengät ja aivan vaalean sininen kauluspaita. Joihinkin koulupukuihin kuuluu musta tai tummansininen rusetti etumukseen. Pienillä tytöillä on usein valkoisia rusetteja hiuksissaan.

LRG_DSC01068

Noin joka kymmenennen koulupukuisen teinitytön koululaukkuna on Marimekon Unikko-kassi. Yleensä en kovin paljon fanita Unikko-kuosia, mutta kun näen sellaisen tässä maailmankolkassa ja hauskannäköisen, veikeän teinitytön olalla, rinnassa läikähtää jotenkin lämpimästi.

Meidän kielikoulussa on ollut kivaa. Ryhmässä on 15 oppilasta noin 10 eri maasta – välkkyjä, hauskoja ja miellyttäviä tyyppejä. Opettaja on hyvä opettamaan ja varsinainen stand up -koomikko. Tahti on ollut kova. Neljässä viikossa olemme oppineet (tai ”oppineet”) 800 uutta sanaa. Jokainen voi siitä laskea, kuinka monta uutta sanaa se tekee per päivä!

Lopulta uudet sanat ja kaikki muukin alkoi pyöriä päässä ja sekoittua. Tämä on sinänsä tuttu ilmiö, onhan kodissamme asustanut useita Suomeen muualta muuttaneita nuoria. Kun uusia sanoja yrittää opetella koko ajan ja hirmuista vauhtia, toisiaan muistuttavat sanat alkavat mennä sekaisin. Kummitädistä tulee kummitustäti, appivanhemmista apinavanhemmat ja muinaisesta munuaiset. (Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat muuten koonneet kirjan kömmähdyksistään. Kirja on hulvattoman hauska, yrittäkää saada se käsiinne, jos haluatte saada hervottomat, hyvää tekevät naurut.)

Joululoma tuli tarpeeseen. Kurssin tahti sen kun kiihtyi loppua kohden, ja viimeisellä viikolla keskittymiskykyni alkoi olla olematon. Kurssin lopuksi olin jo niin hajamielinen, että kuulutin suomeksi: ”Nyt yhteiskuvaan!” Ja koulun pikkujoulubileistä olimme kaksi tuntia myöhässä, mikä ei todellakaan ole meille tyypillistä. Me vain muistimme juhlien alkamisajan väärin. Ehdimme onneksi siitä huolimatta nauttia seuraleikeistä ihan riittävästi ja syödä vatsan täyteen eri maiden herkkuja. Nyt on hyvä jäädä lomalle.

Hyvää ja rauhallista joulua itse kullekin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s