Suomi 100?

Perheenisä ammuttiin kylmäverisesti.
Törkeä raiskaus ja vapaudenriisto.
Sarjahukuttajan ajatuksia.
Turun iskuista etsintäkuulutettu on vaarallinen.
Nämä neljä lasta kuolevat kohta.
Hallituksen budjettiesitys.
Suomen etsityin rikollinen palasi Suomeen.
Sarjahukuttajan uhri pelkää.
Oppositio ei pidä budjettiesityksestä.
Ex-paloittelusurmaaja pääsee vapaaksi.
Uimari virui kuolleena.
Turun puukottajalla on manifesti.
Suomen kansalaista etsitään Turun iskuun liittyen.
Auton kuljettaja törmäsi seinään.
Kuusamon koskesta löytyi vainaja.
Poliisia puukotettiin Tukholmassa.

Tämän päivän Ilta-Sanomien verkkolehden kuudestatoista ensimmäisestä uutisesta ainoastaan kaksi on jotakin muuta kuin kuolemaa ja kauhua. Nämä kaksi poikkeusta liittyvät hallituksen budjettiesitykseen. Ehkä nekin pitäisi jonkun mielestä lukea osastoon kauhu.

Tällaisia uutisia lukiessa miettii suomalaisen uutismedian sielunmaisemaa. En nimittäin usko, että tämä kuvastaa suomalaisen mielenmaisemaa. Ei, nämä uutiset kertovat siitä maisemasta, jota tässä tapauksessa Ilta-Sanomat haluaa maalata. Jokainen ihminen, myös päätoimittaja, nimittäin valitsee mikä maailmassa on näkemisen arvoista. Tämän päivän maailma oli pimeä.

Uutiset eivät ainoastaan kerro todellisuudesta. Ne luovat sitä. Tällainenko on Suomi juhlavuotenaan? Virumista, törmäämistä, hukuttamista, puukottamista ja paloittelua? Kuolemaa, jonka kevennyksenä on tappavan tylsää asiaa rahasta? Näinkö on hyvä? Näilläkö eväillä uuteen vuosisataan?

”No mutta kun juuri näitä otsikoita meidän asiakkaat klikkaavat.”

Niinpä. Ja mistähän se johtuu.

3 comments

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s