Lähetystyön kautta napatanssiin.

Tämän päivän Helsingin Sanomat kertoo, kuinka eräs suomalainen lähti kymmenen vuotta sitten Thaimaahan lähetystyöhön. Hän päätyi vain pari vuotta myöhemmin napatanssijaksi.

Tällaisista urahaaveista ei kyllä kysytty mitään omassa työhaastattelussani. En myöskään itse ottanut asiaa  puheeksi. Napatanssi on varmasti ihan kiintoisa harrastus — tai hänen tapauksessaan leipätyö — mutta jäin silti miettimään, mihin lopahti lähetystyökutsumus? Sitä Helsingin Sanomien artikkeli ei kertonut. Päivi, jos luet tätä, niin kerro kommentissa!

 

3 comments

  1. Olin työskennellyt “napatanssijana” jo kauan ennen kuin päädyin Suomen Lähetysseuraan töihin. Asiasta myös keskusteltiin silloin työhaastattelussa, ja SLS oli asian suhteen hyvin avaramielinen, mistä heille suuri kiitos. Kun määräaikainen työsuhteeni SLS:ssä päättyi, ei lähetystyö minusta lähtenyt mihinkään. Olen sitä tehnyt ja teen eri tavalla, eri ihmisten kanssa ja hiukan rankemmassa ympäristössä kuin perinteiset lähetit, enkä viitsi asiasta toitottaa kovin kovaan ääneen oman turvallisuuteni takia. Helsingin Sanomilla on oma linjansa. Sana-lehteen on tehty toinen, hiukan syväluotaavampi haastattelu.

    Tykkää

    • Hei ja kiva kun vastasit! Arvelinkin, että Hesari oli vetänyt mutkia suoriksi ja niin oli houkutus tehdä minullakin. Olet tärkeällä paikalla ja toivotan menestystä kaikkeen työhösi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s